Maahanmuuttajat tulevat

Seurakunnan ilme kansainvälistyy. Kuvassa maahanmuuttajalapsia Hämeenlinnan helluntaiseurakunnan pyhäkoulussa. Kuva: Riku Turunen
Seurakunnan ilme kansainvälistyy. Kuvassa maahanmuuttajalapsia Hämeenlinnan helluntaiseurakunnan pyhäkoulussa. Kuva: Riku Turunen

Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstämme oli viime vuonna lähes seitsemän prosenttia. Vuoden 2016 lopussa maassamme asui noin 180 eri kansallisuuteen kuuluvaa, suurimpana ryhmänä Viron kansalaiset. Sisäministeriön kansliapäällikkö

 

Päivi Nergin mukaan työvoiman maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön osaamista tarvitaan myös taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Suotuisamman talouskehityksen ja -näkymien johdosta huomion painopiste onkin siirtynyt yhä laajemmin maahanmuuttokysymyksiin, ei pelkästään turvapaikanhakijatilanteen hoitoon.

 

– Suomi on pieni tekijä maailman kriisien ratkaisemisessa. Kannamme kuitenkin oman vastuumme ja myönnämme turvapaikan niille, jotka tarvitsevat suojelua maamme lainsäädäntöön perustuen. Pyrimme myös EU-maiden ja Pohjoismaiden kesken noudattamaan yhdenmukaisia käytäntöjä turvapaikkamenettelyssä, Nerg linjaa.

 

Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Jaana Vuorion mielestä on tärkeää, että maahanmuuton kokonaiskuva pidetään mielessä.

 

– Suurin osa Suomeen tulevista on muita kuin turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi vuonna 2016 ensimmäisen oleskeluluvan saaneita kolmansien maiden kansalaisia oli 30 000, joista kansainvälisen suojelun perusteella luvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 7 700 ja kiintiöpakolaisia 750. Suomeen pyrkivistä 20 prosenttia haki oleskelulupaa työnteon perusteella. Muita maahanmuuton syitä ovat esimerkiksi opiskelu tai avioliitto, Vuorio kertoo.

 

 

Vuosi, jolloin kaikki muuttui

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui muutamassa kuukaudessa ja Suomi joutui uuden tilanteen eteen. Kansliapäällikkö Nergin mukaan maassamme on nyt varauduttu paremmin erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.

 

– Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat saaneet aiempaa suurempaa painoarvoa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutto on osa sisäistä turvallisuutta. On varmistettava, että turvapaikkaprosessi toimii nopeasti ja kustannustehokkaasti, Nerg toteaa.

 

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunkiin muuttavien pakolaistaustaisten asiakkaiden määrän kasvuun on osattu varautua, koska alueelle on perustettu vastaanottokeskuksia.

 

– Haasteena on ollut traumatisoituneille suunnatun psyykkisen tuen palvelun huonohko saatavuus. Työntekijöiden tietoisuutta ja osaamista pakolaisuudesta tulisikin koko ajan aktiivisesti lisätä eri palveluissa, Jyväskylän kotoutumispalveluiden palveluesimies Elina Hienola kertoo.

 

 

Suomen turvallisuusuhat

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Myös sisäinen ja ulkoinen turvallisuus liittyvät nyt entistä läheisemmin toisiinsa. Nerg huomauttaa, että Suomi on joutunut kohtaamaan kauempana olevien konfliktien heijastusvaikutuksia.

 

– Turvallisuustilanteemme on suomalaista yhteiskuntaa kohdanneista muutoksista huolimatta kuitenkin hyvä, ja maamme on turvallinen ja vakaa maa elää.  Viranomaistoimintaan luotetaan ja viranomaisilla on valmiutta työskennellä yhdessä myös kolmannen sektorin kanssa.

 

– Terrorismintorjunta, vihapuheeseen ja rasismiin puuttuminen sekä arkipäivän  turvallisuuteen vaikuttaminen lisäämällä viranomaisten näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä ovat  käytännön keinoja turvallisuustilanteen ylläpitämisessä ja turvallisuudentunteen luomisessa, Nerg kuvaa.

 

Hän viittaa myös tuoreeseen Jarno Limnéllin ja Jari Rantapelkosen kirjaan Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017), jonka mukaan polarisaatio on nuorten ja  nuorten aikuisten mielestä suurempi turvallisuusuhka kuin mikään ulkoinen tekijä.

 

Tällainen polarisaatio nousee yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja eripuraisuudesta. Päivi Nerg katsoo, että nuoret aikuiset luottavat kuitenkin vielä turvallisuusviranomaisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin, ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi on tehtävä töitä.

 

– Maahanmuutto jakaa ihmisten mielipiteitä. Rakentava ja totuuspohjainen keskustelu helposti vaikeutuu, koska monet ottavat herkästi vastaan vain sellaista tietoa, joka on lähinnä heidän omaa maailmankuvaansa, Nerg harmittelee.

 

– Terroristit ja väkivaltaista ääritoimintaa tukevat pyrkivät lisäämään polarisaatiota, sillä hyvin jakaantuneessa ja vastakkainasetteluun perustuvassa ilmapiirissä heidän on helpompi värvätä uusia jäseniä. Onkin tärkeä torjua yhteiskunnan jakaantumista, ja varmistaa, että jokaisella on jonkinlaisia positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Myös tunne siitä, että kuuluu yhteiskuntaan ja että siihen kannattaa kuulua, on tärkeä.

 

 

Haasteena kotiinpaluu

Päivi Nerg ja Jaana Vuorio toteavat, että jokaisella ihmisellä tulee olla selvä asema yhteiskunnassa, eikä kenenkään tulisi oleskella maassa laittomasti. Ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla on suuri riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia elääkseen ja ennen kaikkea suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.

 

– Viranomaisten tehtävä on noudattaa lakeja ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta valvovat meillä riippumattomat tuomioistuimet. Kysymys onkin ennen kaikkea siitä, kannustammeko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä jäämään Suomeen laittomasti ja minkälaisen kuvan annamme heille mahdollisuuksista elää yhteiskunnan ulkopuolella, Nerg korostaa.

 

– On arvostettavaa, että suomalaiset ovat aktiivisia ja kantavat huolta toisista ihmisistä. Viranomaisen velvollisuus on kuitenkin tarkastella asiaa yksittäisten tapausten lisäksi myös laajempana kokonaisuutena. Kielteisen päätöksen saaneita kannustetaan aina ensisijaisesti palaamaan vapaaehtoisesti. Tähän viranomaiset toivovat tukea myös seurakunnilta ja järjestöiltä.

 

 

Kolmas sektori voimavarana

Kotouttamisesta huolehtiminen kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle. Nerg ja Vuorio toteavat, että kolmannella sektorilla on kuitenkin tärkeä rooli sekä turvapaikan hakemisessa että kotoutumisvaiheessa. Seurakunnat ja vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita monikulttuurisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.

 

– Vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla toimintatavalla onnistutaan nopeasti ja joustavasti kohdentamaan resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Järjestöt kartuttavat yhteiskunnan aineellista, henkistä ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat julkista toimintaa ja täyttävät myös julkiselle toiminnalle säädettyjä velvoitteita, Nerg sanoo.

 

Jaana Vuorio puolestaan haastaa seurakuntia olemaan aktiivisia ja harjoittamaan lähimmäisen palvelua konkreettisella tavalla. Hänen mukaansa niillä on esimerkiksi suomen kielen opiskelussa useita mahdollisuuksia olla turvapaikanhakijoiden tukena.

 

– Kotoutumisvaiheessa turvapaikanhakijat siirtyvät kuntaan asumaan ja tarvitsevat paljon tukea. Erityisesti maahanmuuttajanaisten tukeminen on asia, johon seurakunnat voisivat tarttua. Kotiin jäävien naisten kielitaito jää usein hyvin niukaksi, ja arjen haasteet ovat suuria.

 

Elina Hienolan mukaan onnistuneen kotoutumisen avaintekijät ovat yksilöllisiä.

 

– On tärkeää, että maahanmuuttajan kanssa mietitään, mitkä ovat hänen kotoutumisensa tavoitteet ja avaintekijät, mutta myös sitä, mikä hidastaa kotoutumista, Hienola sanoo.

 

– Olemassa olevien palvelujen luovalla käytöllä pyritään vastaamaan siihen, että maahanmuuttajan ensimmäiset vuodet veisivät häntä henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaan.

 

Yleensä työikäinen maahanmuuttaja käy kotoutumiskoulutusta eli opettelee ensimmäisen vuoden suomen kieltä ja uuden asuinmaan pelisääntöjä. Hienolan mukaan on tärkeää, että silloin rinnalla kulkee joku, jolla on uskallusta kertoa myös kirjoittamattomista sosiaalisista säännöistä. Hänen kokemuksensa mukaan vain harvoin kotoutujat löytävät ensimmäisten vuosien aikana sellaisia kantasuomalaisten yhteisöjä, jotka ottaisivat tulijat omakseen. Tässä kolmas sektori ja seurakunnat ovat avainasemassa.

 

– Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä tulisi pitää mielessä, että ei ole olemassa maahanmuuttajien joukkoa vaan erilaisia ihmisiä. Loppujen lopuksi ihmiset ovat samanlaisia suruineen, iloineen ja pelkoineen, Hienola huomauttaa.

 

Hän tietää, että ensimmäisinä vuosina osa pakolaisista luo itselleen pikku hiljaa kuvaa toimivasta, oikeudenmukaisesta ja kaikkien ihmisten oikeudet tunnustavasta yhteiskunnasta. Siitä kaikilla ei ole lainkaan aikaisempaa kokemusta.

 

– Kaikki ihmiset luovat omalta osaltaan kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta uudelle tulijalle. Toivottavasti osaamme tehdä sen hyvin, Hienola sanoo.

 

 

Seurakunnat siltana yhteiskuntaan

Suomen Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti seuraa läheltä seurakuntien valmiuksia kohdata maahanmuuton haasteita. Maahanmuuttajatyöryhmän tehtävänä on edustaa helluntaiseurakuntia ja tarjota niille koulutusta ja tukea maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön.

 

Tällä hetkellä työn alla on valtakunnallinen maahanmuuttajatyön strategia. Kekolahden mukaan maahanmuuttajien parissa tehtävä työ ei voi olla irrallinen osa seurakunnan toimintaa.

 

– Kaiken toiminnan tulisi tapahtua monikulttuurisuuden kautta niin, että autamme kulttuureja kohtaamaan toisiaan. Tämä haastaa myös suomalaiset kotoutumaan uuteen toimintatyyliin, Kekolahti toteaa.

 

– Seurakunta on kuin yhteiskunta pienoiskoossa, ja siellä on mahdollista harjoitella myös yhteiskunnallisia taitoja. Maahanmuuttajien tulisikin saada olla osa seurakunnan toimintaa.

 

Kekolahti kertoo kansainväliseltä siirtolaisjärjestöltä (IOM) tulleesta palautteesta. Sen virkailija sanoi huomanneensa, että yhteiskuntaan hyvin kotoutuneilla maahanmuuttajilla on lähes aina yhteys kristilliseen seurakuntaan. Kekolahti toteaakin, että seurakunta voi olla porttikäytävä kotoutumiseen järjestämällä sekä erikielisiä tapahtumia että ennen kaikkea kaikille yhteisiä tilaisuuksia, joissa myös vastuu jakaantuu kaikille.

 

– Kotoutumisen tulisi tapahtua niin, että siinä seisotaan kahden kulttuurin varassa: pidetään yllä omaa kulttuuria ja lisäksi tuetaan suomalaisen kulttuurin tuntemista, Kekolahti määrittelee.

 

Hän kantaa huolta saavuttamattomasta ryhmästä maahanmuuttajien keskuudessa. Heitä ovat esimerkiksi avioliiton, työn tai opiskelun takia Suomeen tulleet. Lisäksi monikulttuuristen perheiden lapset kamppailevat usein suomalaisen ja toisen kulttuurin välimaastossa.

 

Kekolahden mukaan helluntailiikkeen yhteistyö eri viranomaisten kanssa on tiivistynyt viime vuosina. Hän kannustaa seurakuntia siihen, että ne kertoisivat toiminnastaan ja resursseistaan maahanmuuttoasioita hoitaville paikallisille viranomaisille.

 

– Unelmani on, että seurakunnista tulisi kaikkien kansojen rukoushuoneita. Jotta tähän päästään, on ymmärrettävä yhteyden merkitys, Kekolahti painottaa.

 

Tällä hetkellä maahanmuuttajatyö on monissa seurakunnissa lähinnä marginaaliharrastajien käsissä. Muutos on mahdollinen mutta vaatii aikaa, tietoisuuden  lisäämistä, rohkeita askeleita ja sitoutumista.

 

 

Katja Köykkä

 

 

 

 

 

 

 

Faktaa ja maahanmuuton terminologiaa

 

Kansainvälistä suojelua saava

Henkilö, joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Ulkomaalaislaista poistui 16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

 

Kiintiöpakolainen

YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty  maahantulolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa.

 

Kotouttaminen

Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän pyritään viranomaisten ja  muiden toimijoiden tarjoamien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Nämä määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.

 

Kotoutuminen

 

Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen.

 

Maahanmuuttaja

Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

 

Pakolainen

Ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) katsoo olevan pakolainen.

 

Turvapaikanhakija

Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikkaa voi hakea, jos on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi uskonnon, kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

 

Toissijainen suojelu

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, toissijainen suojeluasema voidaan myöntää, jos uhkana on kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

 

 

migri.fi

kotouttaminen.fi

infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija



Miten on
51

Miten onViime syksynä Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onTässä lehdessä uutisoidaan Englan­nin anglikaanikirkon arkipiispan Justin Welbyn kielillä puhumisesta ja asian saa­masta mediahuomiosta.

Brittein saarilla toimii myös u...
Miten onMaahamuuttajia kohtaava työ seura­kunnissa on painottumassa uskon ja kris­tittynä elämisen tukemiseksi

Helluntaikirkon monikulttuurisuusryh­män jäsen Timo Kekolah...
Miten onKesäkuun 2018 kommentoiduimpia uutis­tapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruot­salan pikapotkut Porin Jazzien toimitus­johtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakun­nan kansa oli kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on noussut loppusyk­systä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokko­tapauksen myötä. Larsmon eli Luodon kun­ta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.



Sven...
Miten onLähetyslentäjien järjestö MAF haki yh­teistyösopimusta luterilaisen kirkon kans­sa. Siitä olisi tullut kirkon virallinen lähe­tysjärjestö.

Toiminnanjohtaja Ja...
Miten onLähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Varainhanki...
Miten onFidan Bisnestiimi on jo pitkään yhdistänyt yrittäjiä, joille lähetystyö on sydämen asia.

Koordinaattori Hannu Suni, mielikuvissa yrittäjät puhuvat tapaamisissa paljon li...
Miten onLokakuussa Helsingissä vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan suomalaiset kris­tityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kir­joittama KK – Kuolemankauppias, joka ker­too Kari KK Korhosen elämäntarinan.


Kari KK Korh...
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mi­käli hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.



Seur...
Miten onMuun muassa tämän lehden sivulla 16 nousee esiin seurakuntien tarve taakanjakoon ja evankeliumin julistamiseen omalla paikkakunnalla.


Helluntaiseurakunnille on nimett...
Miten onHELP ry on Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee jäseniään muun muassa tukemalla työhyvin­vointia ja kutsumustyötä sen eri vaiheissa.

...
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistys­ten Liitto ry:n puheenjohtaja Risto Hu­vila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja on vaihtu­nut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti leh­den vastaavana päätoimittajana juhannuk­sena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australi­an uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Hori­zon-seurakuntaan, joka toim...
Miten onSuomen Gideonit on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansain­välistä The Gideons International (TGI) -jär­jestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjes­tö toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston kasvatuksen teo­rian ja tradition professori Tapio Puoli­matka kirjoitti Oikea Media -julkaisun vie­raskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikol­la ”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä sellainen nousi esiin liikkeen työn­tekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.


Suomen o...
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille?
– Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia arvioita. Suurin osa us­koo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa Alphacrucis Collegeen tekemäs­sään MA-tutkinnon päättötyössä amerikka­laisen Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun, j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ih­misen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkit­tu pitkään niin lääketieteessä kuin esimer­kiksi psykologiassakin.

Toukokuussa Coven...
Miten onSanomalehti Keskisuomalainen uutisoi näyttävästi 31.5. Jyväskylän helluntaiseura­kunnan uuden toimintakeskuksen rakenta­mista.


Seurakunta möi viime vuoden lopul...
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21). ...
Miten onIK-opiston vararehtori Markku Ojaniemi ja nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät pastoreiden saunaillassa 7. toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on kuiten­kin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden voimainponnis­tus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa vapaaehtoista.

Projektikoordi...
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjeste­tään lauantaina 5. toukokuuta sielunhoi­dollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”. Seminaari pyrkii aut­tamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjes­tettiin viime viikolla kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onHelluntaiseurakuntien vankilatyön yhdyshenkilö Vesa Rautasaari, minkälainen helluntaiseurakuntien vankilatyön tila tällähetkellä on?
– Helluntaiseurakuntien vankilalähetystyötä rvostet...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseura­kuntien työntekijää. Tapahtuma on osallis­tujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmal­lista, uutisoi Helsingin Sanomat 4. maalis­kuuta.
...
Miten on
Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista tuhatta henkilöä, ja tutkimuk­sen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjes­tämässä lauantaina 21. huhtikuuta Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää semi­naaria, jossa käsitellään uskonnollista väki­valtaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viik­kolehdessä oli hiljattain juttu, jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki vuodenvaihtees­sa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut siitä voittopuolises­ti myönteistä palautetta, mutta osa palaut­teen antajista on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uh­kasi lopettaa toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vas­tuunkantajia sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista ru­kousviikkoa vietettiin perinteiseen tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakun­tien järjestönä kotimaan evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa, vankiloissa ja diakonian parissa.



...
Miten onHelluntaiseurakunnat ovat muiden ruoka-apujärjestöjen joukossa jakaneet kauppojen ylijäämäruokaa jo 1990-luvulta alkaen.


Korson helluntaiseurakunta kuuluu maan suur...
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esit­tämässä säveltämäänsä Suomalaista messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onHelluntaiseurakuntien ja Fidan lähe­tystyöntekijöistä noin 170 on parhaillaan kentällä ja valmistautuu joulunviettoon.


Euroopassa työskentelevien on helppo ottaa muutama päiv...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetys­työssä palvelee toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa tehtävässä seurakunnan palkkaa­mana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa hiljattain voimaan astunut varhaiskasvatuslaki ei enää tunne uskontokasvatusta. Monet päiväkodit ovat tulkinneet tämän merkitsevän sitä, etteivät ne enää tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi kääntyneet entiset muslimit joutuvat kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä, j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti. Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan myös verkossa. Yksi Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen Syyspäivien palautekysely on koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina 2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään jälleen marraskuussa. Keräys on alkamassa jo lokakuun puolella, ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan valtakunnallista keräystä.




Fida Int...
Miten onIK-opisto järjesti 13.–14.10. reformaation merkkivuoteen liittyen seminaarin teemalla ”Reformaation riitaisat perilliset”. Seminaarissa tarkasteltiin uskonpuhdistuksen jälkeistä kirkkohistoriaa, kirkk...
Miten onSana ylistys herättää seurakuntalaisissa monia erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa. Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille helluntaiseurakuntien pastoreille ja vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin ilmoittautumisia pitkään deadlinen jälkeen....
Miten onSuomen maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?

...
Miten onIsojoelta kotoisin oleva Katri Vainionpää kertoo Nuottalehdessä (7/2017), kuinka selvisi kolmen vuoden koulukiusaamishelvetistä.


– Kiusaajat eivät yleensä koskaan pyydä anteek...
Miten onFloridan suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn pelättiin osuvan kovimmin juuri West Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth ja suomalainen...
Miten onSyyskuun lopussa järjestettävien helluntailiikkeen Syyspäivien puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan pastori John Burke Yhdysvalloista. Hänen opetuksensa on herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin Senaatintorilla koettiin pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma, kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja. Kotimaan saavuttavaan työhön on kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen 2014 saakka nimellä Talvipäivät) on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien ja vastuunkantajien vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville.
Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela, jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla järjestetään suosittuja valtakunnallisia Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille. Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN) kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko, helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko ja Pelastusarmeija.


Vaikka...
Miten onTämän vuoden herättäjäjuhlia vietetään 7.–9. heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee aivan Nilsiän keskustassa.


...
Miten onVuodesta 1912 lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty Nouse Suomi -tapahtuma on herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton pai­nosmäärä on huomattavasti suurempi ta­vanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onMatti Pesosen intohimoja ovat urkujensoitto ja frisbeegolf. Ison Kirjan musiikinopettajan tehtäviä hän muistelee lämmöllä.


En koskaan unohda hetkeä, jolloin istahdin ensimmäisen kerran...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä toimii nykyisin myös kansainvälinen E-Compass ry.


Hyvä Sanoma ry:n toiminnanj...
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onUlkoministeriö julkaisi vastikään valtion ohjelmarahoitusta saavien kehitysyhteistyöjärjestöjen arviointihankkeen tuloksia (RV 14).

Helluntaiseurakuntien Fida sai ranskalaiselta arvioitsijalta...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onKoordinaattorit Timo ja Pirjo Raunio, onko Juhannuskonferenssiin tulossa lasten puuha-alue?

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että saamme pystytysapua, jotta puuhat voidaan kasata. Eri puolilta m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.

Alphacrucis Collegen tutkint...
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.

Mikä on tänä vuonna konferenssin...
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012. Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia. Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onEnsi vuonna juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Mitä helluntaiseurakunnat voisivat antaa juhlavuottaan viettävälle isänmaalle?

Vastauksena tähän Kotkan Syyspäivillä esiteltiin Parasta...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi

Molemmissa tapauksissa valta...
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.

Keitä kaikkia kokouksessa oli edustettui...
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi.
...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.

Järjestö joutui lopetta...
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onSuomen Royal Rangers -työtä viritellään uuteen iskuun. Saksassa työ on kasvanut vuosia, mutta Suomessa on totuteltu hienoiseen hiipumiseen.

Suomen koordinaattori Milka Myllynen, miksi 18 000:n...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin.
...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.

Suurin osa euroopp...
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.

Kannanotossa puhutaan helluntaiseurakuntien...
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.

Radio Dein ja Kristityt yhdessä ry:n j...
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.

Miksi t...
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan